Kolmas peli tapaaminen olikin poikkeus kahteen edelliseen kertaan verrattuna. Eli tuolloin oli ENSIMMÄINEN Peli Päivä , joka aloitettiin jo siin klo 13 aikoihin.
Osallistujat : Elina ( emäntä ) , Kari , Joni ja Tanja Valitettavasti Jenna ei päässyt mukaan .
Ensimmäinen peli :
CLUEDO perinteinen mysteeripeli: valm. Hasbro
Cluedo on lautapeli, jonka tavoitteena on selvittää tohtori Mustapippurin murhamysteeri. Pelaajia tarvitaan kolmesta kuuteen.
Mustolan Kartano ja sen huoneet
(Kitchen, Ball Room, Conservatory, Dining Room, Billiard Room, Library, Lounge, Hall & Study.)
Tehtävänä on ratkaista se,
Epäiltyjä vastaa kuusi pelikorttia, välineitä samoin kuusi pelikorttia ja huoneita yhdeksän korttia. Kustakin ryhmästä otetaan sattumanvaraisesti ja kenenkään näkemättä yksi kortti. Nämä kolme korttia laitetaan piiloon ja ne muodostavat ratkaisun.
Loput kortit jaetaan pelaajien kesken. Kukin pitää omia korttejaan piilossa. Jokainen heittää vuorollaan arpanoppaa ja pyrkii laudalla johonkin huoneeseen. Sinne päästyään hän saa kysyä haluamaansa epäiltyä, asetta ja sitä huonetta, jossa itse on. Esimerkiksi Punakulta, tikari ja kirjasto. Lähinnä vasemmalla istuva pelaaja katsoo onko hänellä jokin kysytyistä korteista. Jos on, niin hän näyttää sen kysyjälle muilta piilossa ja vuoro vaihtuu. Jos ei, niin kysymys siirtyy seuraavalle ja tarvittaessa sitä seuraavalle.
Tällöin kysyjä saa tietää yhden kortin haltijan sekä mahdollisesti sen, että ensimmäisellä vastaajalle ei ollut niistä yhtäkään. Pelaaja, joka ei joutunut vastaamaan kysymykseen, tietää vastaavasti sen, että jollakin oli yksi kysytyistä korteista ja mahdollisesti sen, että ensimmäisellä vastaajalla ei ollut niistä mitään.
Näin peli etenee ja vähitellen pelaajille selviää kortit, jotka ovat muilla pelaajilla ja vastaavasti se, että tiettyä korttia ei ole kenelläkään. Kun pelaaja uskoo tietävänsä piiloon laitetut kortit, hän ilmoittaa julkisesti arvionsa ja saa katsoa piilossa olevat kortit. Jos arvaus oli oikein, niin voittaja on selvillä ja peli päättyy. Jos ei, niin väärin arvannut lakkaa itse pelaamasta (hän vastaa kuitenkin edelleen kysymyksiin) ja muut jatkavat.
On hyvin tärkeää kuunnella kysymykset tarkasti ja kirjata ylös vastaukset. Niiden toistuva analyysi sekä omien kysymysten tarkka harkinta on oleellista ratkaisun keksimisessä. Saattaa hyvin kannattaa sisällyttää omaan kysymykseen jokin omassa kädessä oleva kortti, jolloin vastaajien on pakko näyttää halutun ryhmän kortti.
Arvosana ja Arvostelut :
5 , 5 , 5 , 5 = 20 p.
Kommentit : JÄNNÄ , hauskasti aikaa vievää , helppo oppia , pelin kulkuessa oppii virallisii sääntöi. ( Kaikille muille uusi peli , paitsi Emännälle ) .
Pelin pelaajat ja ikä suositukset : 2 – 6 pelaajaa , 8 +
Meillä meni pelatessa n. 1,5 h .
Toinen peli :
SANO SUORAAN ! valm. Tactic
![]() |
Osta tuote Verkkokauppa ![]() Jälleenmyyjät ![]() |
|||||||||||
Sano Suoraan!
Mitä ystäväsi sanoisivat?
|
Arvosana ja Arvostelu :
Pisteet : 5 , 4 , 4 , 4 = 17 p.
Mielenkiintoinen, hauska , viel hauskempi isommalla porukalla. Reipas vauhtinen, erillaisia kysymyksiä = hyvä juttu 😉 . Sopii hyvin illanistujaisiin.
Meillä kesti just se 45 min.
Kolmas peli :
Under the Ground = myyräpeli valm. Ravensburger
Pelaajia | 2 – 4 |
Ikäsuositus | 8+ |
Pelin kesto | 30 min |
Monimutkaisuus | matala |
Strategisuus | korkea |
Satunnaisuus | korkea |
Myyräpeli on Ravensburgerin valmistama, myyrillä pelattava lautapeli.
Peli valittiin aikanaan Suomessa vuoden lastenpeliksi[1] kuten myös Japanissa ja Ruotsissa[2].
Myyräkomppaniassa ollaan valmiita jokavuotiseen ”Kultainen Lapio” -kaivauskilpailuun, jossa vain yksi myyrä onnistuu pääsemään läpi kaikki maakerrokset ja saamaan Kultaisen Lapion itselleen.
Pohjakerros kultaisine lapioineen asetetaan alimmaiseksi laatikkoon. Sen jälkeen asetetaan muut kerrokset värijärjestyksessä alhaalta ylöspäin: sininen, vaaleanruskea, punainen (maa- ja kivikerroksia) ja päälimmäiseksi vihreä kerros (nurmikko myyränkoloineen). Jokaisessa kerroksessa on koloja. Jokaista kerrosta voidaan kääntää kuuteen eri asentoon. Näin syntyy aina uusia teitä ylhäältä alaspäin.
Jos pelaajia on kaksi, kumpikin saa 10 myyränappulaa. Jos pelaajia on kolme, he pelaavat seitsemällä myyrällä. Neljä pelaajaa saa kukin kuusi samanväristä myyränappulaa.
Jokainen pelaaja saa myyriensä lisäksi samanväriset numerokiekot (arvoltaan 1, 2, 2, 3, 3, 4), jotka hän sekoittaa numeropuoli alaspäin hyvin ja asettaa ne eteensä.
Pelaaja, jolla on suurimmat kädet, aloittaa ja asettaa myyrän ylimälle kaivauskerrokselle. Sen jälkeen pelaajat asettavat vuorotellen myyränsä pelilaudalle. Jokaisessa ruudussa saa olla vain yksi myyrä. Kaivauskoloihin ei avauskierroksella saa asettaa yhtään myyrää. Näin jatketaan kunnes kaikki joukkueet ovat nurmikolla. Peliä pelataan myötäpäivään.
Jokaisen pelaajan tavoitteena on viedä mahdollisiman monta omista myyristään kaivauskoloihin, sillä vain nämä voivat jatkaa kaivamista seuraavassa kerroksessa. Pelin aloittaja kääntää ensimmäisenä omista numerokiekoistaan yhden numeropuoli ylöspäin ja siirtää myyrää kiekon osoittaman ruutumäärän eteenpäin. Sen jälkeen hän asettaa käytetyn numerokiekon avoimena sivuun.
Kun hän on uudelleen vuorossa, hän kääntää yhden viidestä vielä numeropuoli alaspäin olevasta kiekosta. Huom! Vasta kun kaikki kuusi numerokiekkoa on käännetty numeropuoli ylöspäin, ne sekoitetaan uudelleen numeropuoli alaspäin ja asetetaan uudelleen pelaajan eteen. Näin menetellään, riippumatta siitä, onko pelissä siirrytty uuteen kerrokseen.
1. Jokainen pelaaja saa liikuttaa vain omia myyriään.
2. Myyrää on siirrettävä aina suoraan eteenpäin. Kaivauskolot ja erikoisruudut lasketaan normaaleiksi ruuduiksi, ja niiden yli voidaan kulkea.
3. Myyrää ei saa koskaan siirtää kulmaruudun yli.
4. Myyrän on päädyttävä aina myyrättömään ruutuun.
5. Myyrä ei saa koskaan siirtyä oman tai vieraan joukkueen edustajan yli.
6. Ellei pelaaja voi siirtää myyriään, vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle.
Ylimmässä kerroksessa eli nurmikossa ei ole erikoisruutuja, vaan vasta sen alapuolella olevissa kerroksissa.
Jos myyrä pääsee erikoisruutuun (joka on paksumpi tavallista ruutua), pelaaja saa kääntää heti uuden numerokiekon ja siirtää sen mukaisesti mitä tahansa valitsemaansa omaa myyräänsä. Tällä siirrolla hän ei saa kuitenkaan päätyä uudelleen erikoisruutuun.
Alimmassa sinisessa kaivauskerroksessa vain kolme yhtenäisellä viivalla merkittyä tietä johtaa kaivauskuiluun ja lapion luo.
Erikoisruutuja ei tarvitse olla mukana pelissä, jossa pelaa nuorempia lapsia, jos näin ei haluta.
Kun kerroksen kaikki myyränkolot on varattu, se nostetaan kaikkine sen päällä olevine myyrineen sivuun. Nämä myyrät ovat ulkona pelistä. Pelaajat jatkavat nyt vain niillä myyrillä, jotka ovat onnistuneet kaivautumaan seuraavaan kerrokseen. Näin myyrät kaivautuvat kerros kerrokselta ja vähenevät samalla. Pelaaja, jolla ei ole pelissä enää yhtäkään myyrää, putoaa pois pelistä.
Alimalla kerroksella voidaan käyttää vain kolmea yhtenäisellä viivalla merkittyä tietä viimeiseen koloon (paitsi jos mukana on nuorempia pelaajia, jolloin myös katkoviivaiset tiet käyvät). Pelaaja, joka ensimmäisenä pääsee myyränsä kanssa kyseiseen koloon, voittaa ja saa Kultaisen Lapion itselleen!
Peli voi myös päättyä erittäin harvinaisella tavalla, nimittäin niin, ettei muita kuin yksi pelaaja pääsee viimeiselle, siniselle kerrokselle, jolloin tämä pelaaja voittaa jo ennen Kultaisen Lapion luokse pääsemistä.
Arvosanat ja Arvostelut :
Pisteet : 4 , 3 , 3 , 4 = 14 p.
Säännöt olivat hukassa , joten pelasimme Elinan muistin varassa.. Nopea tempoinen ja hauska. Todella hyvä väli peli 🙂 .
Neljäs peli :
MONOPOLI ( markka-versio ) valm. Hasbro
![]() ![]() |
|
Pelaajia | 2-8 |
Ikäsuositus | 7+ |
Pelin kesto | 60-600 min |
Monimutkaisuus | matala |
Strategisuus | keskitasoa |
Satunnaisuus | korkea (nopat) |
Monopoly (aiemmin Monopoli) on lautapeli, jossa myydään ja ostetaan kiinteistöjä. Peli on nimetty taloustieteellisen monopoli-käsitteen mukaan. Nykymuotoinen Monopoly julkaistiin 1935, mutta samantapaisia pelejä on ollut aikaisemminkin. Monopoly on julkaistu monessa maassa, ja se on yksi suosituimmista lautapeleistä.
Pelaajan tavoitteena pelissä on mahdollisimman järkevillä investoinneilla aiheuttaa vastustajalleen konkurssi, eli saada tämän rahat ja muu omaisuus loppumaan. Peliä pelataan lähes aina kahdella arpakuutiolla, joiden yhteinen silmäluku määrää, kuinka pitkälle pelaajan täytyy liikkua pelilaudalla.
Pelilaudan reunoilla, joissa pelaaja liikkuu, on tontteja, asemia ja laitoksia. Pelaaja voi ostaa pankilta tontin, aseman tai laitoksen, jolle hän joutuu, mikäli kukaan muu ei ole sitä vielä ostanut. Jos pelaaja joutuu toisen pelaajan omistamalle ruudulle, hänen on maksettava siitä vuokraa. Pelilaudalla on myös ruutuja, joissa joutuu maksamaan rahaa saamatta mitään.
Peliin kuuluu myös Sattuma- ja Yhteismaa-kortteja, jotka vaikuttavat pelin kulkuun monella tavalla. Tällainen kortti nostetaan, jos pelaaja joutuu ruutuun, johon on merkitty sana Sattuma tai Yhteismaa.
Myytävät tontit jakautuvat kahdeksaan väriryhmään. Jos sama pelaaja on saanut haltuunsa kaikki saman väriryhmän tontit, hän voi rakentaa sinne taloja suorittamalla maksun pankkiin. Samalla tontilla saa olla enintään neljä taloa. Kun kaikilla saman väriryhmän tonteilla on jo neljä taloa, niihin saa rakentaa hotellin. Kun pelaaja joutuu toisen pelaajan omistamalle tontille, hänen on maksettava sitä korkeampi vuokra, mitä enemmän siinä on taloja, ja kaikkein eniten, jos siinä on hotelli.
Peliä pelataan monilla sääntövarianteilla. Siksi usein käy niin, että peliä aloittavat huomaavat olevansa eri mieltä joistakin säännöistä. Niinpä sääntöjen läpi käyminen voi olla parasta.
Virallisten sääntöjen mukaan:
Osto-oikeus pitäisi siis olla kerrallaan vain vuorossa olevalla pelaajalla, mutta monen ostajaehdokkaan tilanteessa pankin pitäisi silti järjestää huutokauppa. (Amerikkalaisen Monopolin säännöissä sitä vastoin nimenomaan sanotaan, että pelaaja saa ostaa ja rakentaa taloja milloin vain.) Ristiriita lienee ratkaistava pelaajien kesken.
Säännöt luettu suomalaisesta Monopolyn vuoden 1993 painoksesta.
Pelin patentoi yhdysvaltalainen, sillä hetkellä työtön myyntimies Charles B. Darrow. Pelin kadunnimet oli poimittu Atlantic Citystä, jonne Darrowit olivat aiemmin tehneet matkan. Myöhemmin useat muut ovat kertoneet pelanneensa kotitekoisia versioita pelistä jo ennen Darrowin patentointia. Pelin alkuperäisenä keksijänä pidetäänkin nykyään Elizabeth Magieta, joka patentoi suuresti Monopolia muistuttavan The Landlord’s Game -nimisen pelin jo vuonna 1904.
Monopoly saapui suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1935 peliyhtiö Parker Brothersin aloittaessa sen markkinoinnin. Sittemmin yhtiö on tullut osaksi yhdysvaltalaista Hasbro-peliyhtiötä.
Vuonna 1973 San Franciscon yliopiston taloustieteiden professori Ralph Anspach patentoi Anti-Monopolin, Monopolia muistuttavan pelin. Parker Brothers haastoi hänet tästä oikeuteen. Kyseinen, kymmenen vuotta kestänyt lakijuttu meni aina korkeimpaan oikeuteen asti. Vetoomustuomioistuin huomasi, että Darrow oli kopioinut säännöt tarkasti (mukaan lukien jopa Marven Gardens -nimen kirjoitusvirheen) Charles Toddin tuottamasta pelistä. Juttu päättyi lopulta Anspachin voittoon.
Lähes joka maassa pelilautaan on poimittu paikallisia kadunnimiä. Suomessa katujen nimet ovat Helsingistä:
Lähtö
Yläviitteen mukaiset samat numerot kuuluvat pelilaudalla samaan sarjaan, joissa katujen osalta pääsee rakentamaan kun koko sarja on koossa, asemien osalta vuokra kasvaa reilusti ja laitosten osalta vuokra kaksinkertaistuu.
Vapaa pysäköinti | Lönnrotinkatu (220 €) (4200 mk) |
Sattuma | Annankatu (220 €) (4200 mk) |
Simonkatu (240 €) (4500 mk) |
Rautatieasema (200 €) (4000 mk) |
Mikonkatu (260 €) (5000 mk) |
Aleksanterinkatu (260 €) (5000 mk) |
Vesilaitos (150 €) (3000 mk) |
Keskuskatu (280 €) (5300 mk) |
Mene vankilaan | ||
Unioninkatu (200 €) (3800 mk) |
Monopoli | Tehtaankatu (300 €) (6000 mk) |
||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Snellmaninkatu (180 €) (3500 mk) |
Eira (300 €) (6000 mk) |
|||||||||||
Yhteismaa | Yhteismaa | |||||||||||
Liisankatu (180 €) (3500 mk) |
Bulevardi (320 €) (6000 mk) |
|||||||||||
Sörnäisten asema (200 €) (4000 mk) |
Tavara-asema (200 €) (4000 mk) |
|||||||||||
Kaisaniemenkatu (160 €) (3000 mk) |
Sattuma | |||||||||||
Siltasaari (140 €) (2500 mk) |
Mannerheimintie (350 €) (6500 mk) |
|||||||||||
Sähkölaitos (150 €) (3000 mk) |
Maksa lisävero (100 €) (2000 mk) |
|||||||||||
Hämeentie (140 €) (2500 mk) |
Erottaja (400 €) (8000 mk) |
|||||||||||
Vankila | Sattuma | Pasilan asema (200 €) (4000 mk) |
Maksa tulovero (200 €) (4000 mk) |
Yhteismaa | ← Lähtö | |||||||
Esplanadi (120 €) (2200 mk) |
Kauppatori (100 €) (2000 mk) |
Rantatie (100 €) (2000 mk) |
Kasarmikatu (60 €) (1000 mk) |
Korkeavuorenkatu (60 €) (1000 mk) |
Tää versio oli muistutus suomen alkuperäisestä versioista . Meillä neljällä meni pelatessa aikaa reilu 2 h. Voiton vei Kari , Joni hyvänä kakkosena. 😉 .
Viides peli oli :
AFRIKAN TÄHTI valm. BoardGameGeek
![]() |
|
Suunnittelija | Kari Mannerla |
Julkaisuvuosi | 1951 |
Pelaajia | 2–5 |
Ikäsuositus | 5+ |
Pelin kesto | 15–60 min |
Monimutkaisuus | matala |
Strategisuus | matala |
Satunnaisuus | korkea |
BoardGameGeek |
Afrikan Tähti on vuonna 1951 julkaistu Kari Mannerlan laatima suomalainen lautapeli, jossa pelaajien tavoitteena on löytää Afrikan tähti -niminen jalokivi.[1] Mannerlan mukaan pelin idea syntyi, kun hän tuijotteli Humphrey Bogart -elokuvien huumassa ryppyistä Afrikan karttaa ja sen kiehtovia paikannimiä, kuten Casablanca ja Dar es Salaam. Pelin nimen Mannerla sai artikkelista, jossa kerrottiin Etelä-Afrikasta löytyneestä maailman suurimmasta timantista, Cullinanista, jonka suurin hiottu kappale tunnetaan nimellä Suuri Afrikan tähti (engl. Great Star of Africa).
Pelin alkuperäisen julkaisun nimi oli Kadonnut Afrikan Tähti, Den försvunna diamanten. Afrikan Tähti on käännetty kuudelletoista kielelle ja sitä on myyty yhteensä noin 3 600 000 kappaletta, joista noin puolet ulkomaille. Afrikan Tähden nykyinen kustantaja on Peliko Oy. Pelilaudasta on julkaistu koottava 1 000 palan palapeliversio, ja matkoja varten on olemassa minipeli. Pelistä on tehty myös deluxe-versio, korttipeli sekä tietokonepeli Commodore 64:lle. Tietokoneversion toteuttivat Kari Mannerlan luvalla Otso Pakarinen ja Jari Heikkinen vuonna 1983. Kustantajana toimi Amersoft ja tuottajana Jouko Riikonen. Vuonna 2011 pelistä julkaistiin 60-vuotisjuhlaversio, jossa on siniset muoviset kiekot, joista on helppo ottaa ote, ja kultainen noppa.
Pelissä pyritään löytämään Afrikan tähti siirtämällä pelinappulaa Afrikan karttaa pitkin ja kääntämällä ympäri reitille sijoitettuja pyöreitä pahviympyröitä. Pahvikiekkoja on kaikkiaan 30 kpl, ja toisella puolella niissä on kuvia: yksi niistä on Afrikan tähti, 2 punaista rubiinia, 3 vihreää smaragdia, 4 keltaista topaasia, 3 rosvoa, 5 hevosenkenkää ja loput 12 tyhjiä. Toiselta puoleltaan kiekot ovat samanlaiset.
Mannerla on kehittänyt myös vuonna 2005 julkaistun Etelä-Amerikkaan sijoittuvan lautapelin Inkan aarre, joka muistuttaa säännöiltään Afrikan Tähteä.
Ennen pelin alkua pahvikiekot sekoitetaan ja sijoitetaan kuvapuoli alaspäin pelilaudalla oleviin punaisiin ympyröihin, joiden viereen on painettu paikannimi.
Pelilauta esittää Afrikan karttaa, jonka kaupunkeja yhdistävät reitit, joita pitkin liikutaan heittämällä noppaa.
Pelaajat aloittavat jalokiven etsintänsä joko Kairosta tai Tangerista. Alkutilanteessa jokainen pelaaja saa kassasta 300 puntaa pelirahaa. Lähtöjärjestys arvotaan noppaa heittämällä ja se pelaaja, joka saa suurimman nopan silmäluvun, aloittaa pelin. Seuraavaksi on vuorossa pelaaja, jolla on toiseksi isoin silmäluku jne (ja niin edelleen).
Afrikan tähden etsintä:
Maantie on valkoinen mustin pistein. Pelaaja siirtää pelimerkkiään nopan silmäluvun verran, ja vuoro vaihtuu seuraavalle pelaajalle.
Meritie on vaaleansininen tummansinisin pistein. Jos pelaaja maksaa kahden punaisen ympyrän välisestä merimatkasta 100 puntaa, hän voi siirtää pelimerkkiään nopan silmäluvun verran eteenpäin. Ellei ole rahaa, saa meritse matkustaa noppaa heittämättä omalla vuorollaan 2 askelta kerrallaan.
Lentoreitti on piirretty punaisin viivoin. Pelaaja, joka maksaa kahden punaisen ympyrän välisestä lentomatkasta 300 puntaa, voi siirtyä näin eteenpäin noppaa heittämättä. Kerralla voi kulkea vain yhden lentoreitin.
Kun pelaaja saapuu paikkaan, jossa on pahvikiekko, hän voi pysähtyä siihen, vaikka noppa oikeuttaisi jatkamaan pidemmällekin. Pelaaja voi kääntää kiekon maksamalla 100 puntaa pelirahaa tai heittämällä nopalla silmäluvun 4, 5 tai 6.
Jalokiven löytämällä pelaaja saa pankista jalokiven arvon verran rahaa. Afrikan tähden löytäneen pelaajan pitää saada se vietyä jompaankumpaan aloituskaupunkiin voittaakseen pelin. Jos joku toinen pelaaja kuitenkin löytää hevosenkengän Afrikan tähden löytymisen jälkeen, hän voi voittaa pelin ehtimällä Tangeriin tai Kairoon ennen Afrikan tähden löytänyttä pelaajaa.
Paikkakuntien nimet ovat pelilaudalla englanninkielisissä muodoissaan. Peli laadittiin aikana, jolloin useimmat Afrikan maat olivat vielä siirtomaita. Niiden itsenäistymisen jälkeen monia paikannimiä on muutettu, eivätkä kaikki pelilaudalla esiintyvät nimet ole enää käytössä.
Pelin aloituspaikat, joihin myös Afrikan tähti pelin lopussa viedään, ovat:
Paikkakunnat, joita pelilaudalla esittää punainen ympyrä ja joihin pelikiekot sijoitetaan, ovat aakkosjärjestyksessä seuraavat:
Kuudes peli :
MUUMIPELI valm. Alga
Saman tyylinen kuin Afrikan tähti . Yllättävän hauska , eikä tylsistytä. Nopea oppia, vaatii noppa onnea, kortit tuovat erillaisuutta peliin. Selvästi lapsille ja nuorille tarkoitettu peli .
Pisteet : 5 , 3 , 3 , 4 = 15 p.
Terveisin : Tanja Immonen ( toimin kirjurina Ellun päivässä ) .
Moikka!
Lisäisin vain huomion Monopoliin, että siitähän myydään nykyään monia eri variaatioita ja tuon perinteisen ”Helsinki-version” lisäksi vuonna 2007 julkaistiin Turku-versio. Varsinkin meidän peliporukan suurimmaksi osaksi koostuessa turkulaisista, on tämä ”tärkeä” huomio! 😉
Vuonna 2008 julkaistiin myös Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi. Siinä perinteiset kadut on vaihdettu suomalaisiin paikkakuntiin, jotka valittiin syksyllä 2007 avoimen internetissä tapahtuneen äänestyksen perusteella.